Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Sodankylässä -tutkimus kertoo sodankyläläisten suhtautuvan positiivisesti kaivostoimintaan kunnassa。Lapin yliopiston toteuttamassa kyselytutkimuksessa nousi kuitenkin esiin kuntalaissten toive paremasta对话gista sekä huoli asuinkustannusten kasvusta。
Kyselytutkimuksen juuret ulottuvat vuoteen 2016, jolloin Tukholmassa toimiva, Pohjoismaiden tutkimukseen keskittyvän Nordregio-tutkimusinstituutti käynnisti Regina-tutkimushankkeen。Hankkeen yhtenä tehtävänä oli pohtia, kuinka pohjolan pienet paikkakunnat voisivat parhaiten hyötyä mittavista teollisuushankkeista。Sodankylä päätti lähteä hankkeeseen mukaan selvittääkseen tapoja kehittää ja saada eniten hyötyä kaivostoiminnasta kunnassa。
Selvityksen keskeisenä osana Lapin yliopisto kartoitti kuntalaisten suhtista kaivostoimintaan。Asenteiden selvittämisen ohella kyselyt tarjosivat tärkeää pohjatietoa Sodankylän valmistelemaan kaivosohjelmaan, joka toimii suunnannäyttäjänä kaivosalan kehittämiseen kunnassa。Kyselytutkimusten toistuvuus mahdollistaisi puolestaan kuntalaissten näkemysten muutosten seurannan myös jatkossa。
Kysely toteutettiin ensi kertaa vuonna 2016, ja toistettiin vuonna 2018。Toisen kyselyn oli tarkoitus jäädä tutkimuksen viimeiseksi, mutta kyselyistä saatavan arvokkaan tiedon vuoksi Sodankylässä toimivat kaivosyhtiöt rahoittivat vieläkolmannen kyselytutkimuksen， joka toteutettiin keväällä 2021。
“Kyselytutkimukset tarjoavat meille arvokasta tietoa siitä， miten kuntalaiset suhtautuvat meihin ja kaivosalaan yleensä。Samalla samamme kuulla, mihin asioihin meidän tulee omassa toiminassamme kiinnittää enemmän huomiota”，AA Sakatti Mining Oy:n toimitusjohtajaPertti Lambergtoteaa。
Kaivosyhtiöihin罗tetaan, mutta samalla kaivataan parempia vaikuttamismahdollisuuksia
Kolmannesta kyselystä käy ilmi sodankyläläisten vankkana säilynyt tuki kaivostoiminnalle。Noin neljä viidestä kuntalaisesta piti alaa tärkeänä kunnan elinvoiman kanalta, ja myös työ- ja uramahdollisuuksien koettiin parantuneen kaivostoiminnan ansiosta。Tältä osin kolmannen kyselyn tulokset eivät juuri eronneet aiempien kyselyjen tuloksista, tutkimuksesta vastannut Lapin yliopistonyliopistotutkijaLeena Suopajarvikertoo。
Kyselystä nousi esiin kaivosalan hyväksyntä mutta myös luottamus alan toimijoita kohtaan。suhtaturinen kaivosalaan muistutti sitä， miten ihmiset saattavat ajatella vaikka hammaslääkärillä käymisestä: lähtökohtaisesti ihmiset olettavat ja luottavat, että lääkäri hoitaa työnsä turvallisesti ja hyvin。Samalla tavalla kuntalaiset olettavat, että yhtiöt toimivat vastuullisesti ja suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjen mukaan "， Suopajärvi tiivistää。
Toisaalta kuntalaissten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet nähtiin edelleen melko kehnoina。Yhtiöiltä kaivattiin entistä suurempaa avoimuutta sekä osallistumista jatkuvaan ja laadukkaaseen vuoropuheluun kuntalaisten kanssa。Avoimissa vastauksissa toivottiin, että kaivosyhtiöt kertoisivat enemmän arjestaan esimerkiksi kasvokkain järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa, jossa osallistujat pääsisivät kysymään avoimesti kaivostoiminnasta ja hankkeiden etenemisestä。
“Vaikka kaivostoiminnan nähdään tuovan myönteisiä vaikutuksia, heijastuu vastauksista myös huoli mahdollisista ympäristövahingoista。Vastauksissa toivottiin, että yhtiöt viestisivät avoimesti myös hankkeiden haasteista ja epäonnistumisista。Paikalliset haluavat kuulla, millaisia ympäristöriskejä hankkeisiin sisältyy, ja miten näitä pyritään minimoimaan”，tutkimusassistentti玛丽Tulilehtokuvaa。
Kyselystä ilmeni selkeästi myös asukkaiden huoli Sodankylän asuntotilanteesta。Moni kokee esimerkiksi vuokra-asuntojen sekä tonttien hinnat liian korkeiksi, minkä koetaan myös rajoittavan muuttoa paikkakunnalle。Hulppeiden hintojen nähdään myös hidastavan esimerkiksi kaivosalalla työskentelevien asettumista kuntaan。Lisäksi kyselystä nousi vahvasti esiin myös tunne liikenneturvallisuuden heikkenemisestä kaivostoimintaan liittyvän rahtiliikenteen vuoksi。Vastauksissa haluttiin yhtiöiltä ja kunnalta panostuksia liikenneturvallisuuteen。
“Pyrimme ottamaan paikallisten näkemykset huomionon omassa toiminassamme, paikallisessa yhteistyössä sekä Sakatin hankkeessa - esimerkiksi kaivoksesta aiheutuvan liikenteen suunnittelun osalta”，Lamberg toteaa。
Kolmatta kertaa toteutettu kysely sai lähes 300 vastausta
Tutkimus toteutettiin avoimena verkkokyselynä， joka oli auki helmikuun lopusta maaliskuun puoliväliin asti。Kyselystä tiedotettiin Sodankylän kunnan jakaivosyhtioiden verkkosivuillaSekä sosiaalisen median kanavissa。Noin kuukauden auki ollut kysely sai ennätykselliset 300 vastaajaa ja peräti 60 sivun verran avoimia vastauksia。
“Sakatin hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA) vaikutti todennäköisesti vastausintoon, koska kaivosala on ollut sen vuoksi paljon esillä。YVA:an myös viitattiin avoimissa vastauksissa”，Tulilehto sanoo。
Erityisen huomionarvoista oli lisäksi alle 30-vuotiaiden vastaajien tavanomaissta korkeampi määrä。
“Nuorten vastajien korkea määrä on mahtava juttu, koska kyselyihin vastaavien joukossa painottuvat usein työikäiset ja vanhemmat ikäluokat”，Tulilehto lisää。
Samalla Tulilehto painottaa, että kyselyn tuloksia tulisi tulkita suuntaa-antavina。
" Kysely oli kaikille avoin, eikä vastaajajoukkoa painotettu esimerkiksi kunnan ikäjakauman mukaiseksi。“我爱你vetää johtopäätöksiä yleisestä kuntalaismielipiteestä”，Tulilehto kertoo。
Lisäksi muun muassa kaivosalalla työskentelevät ovat yliedustettuina vastajien joukossa。Suopajärvi painottaa, ettei tämä kuitenkaan ole tulosten kannalta ongelma。
Sodankylästä on tulossa kaivoskunta, ja kunnassa asuu ihmisiä jotka työskentelevät allalla。他ovat silloin ihan samanlaisia kuntalaisia, kuin kaikki muutkin kunnan asukkaat "， Suopajärvi kuvaa。
Kaivostoiminnan koettut vaikutukset -kyselyn loppuraportti valmistui kesäkuun ai假名。拉波尔蒂对luettavissa elokuussa Lapin yliopiston sekä muun muassa AA Sakatti Mining Oy:n verkkosivuilla。